C-hepatiitti on yleensä oireeton. Vain nejäsosa tartunnan saaneista saa oireita. C-hepatiitin yhteydessä puhutaan usein akuutista ja kroonisesta infektiosta, jotka oireilevat eri tavoin.

Akuutilla infektiolla tarkoitetaan alle puoli vuotta sitten saatua C-hepatiittitartuntaa. Kun C-hepatiitti jää elimistöön tämän jälkeen, puhutaan C-hepatiitin kroonistumisesta.

Akuutissa vaiheessa voi esiintyä pahoinvointia, lihas- ja nivelsärkyjä sekä kuumeilua. Virtsa voi olla tummaa ja uloste harmahtavaa. Joillakin iho ja silmänvalkuaiset saattavat muuttua keltaisiksi ja iho kutista.

Sekä kroonisessa että akuutissa vaiheessa maksa-arvot ovat yleensä normaalit. Joillakin ne voivat olla koholla, jolloin epäily tartunnasta saattaa herätä. On hyvin tyypillistä, että ihminen kantaa elimistössään C-hepatiittivirusta vuosia tietämättään.

Myös krooninen infektio on usein oireeton. Oireiden perusteella ei voida päätellä sitä, miten pahasti C-hepatiitti on vaurioittanut maksaa. Ensimmäiset oireet maksavaurioista voivat näkyä vasta 10-20 vuoden päästä tartunnan saamisesta. Tällöin maksavaurio saattaa olla jo pitkälle edennyt.

Edetessään C-hepatiitti aiheuttaa maksan fibrotisoitumista, maksakirroosia ja maksasolusyöpää. Suomessa todetaan vuosittain noin 2500 maksakirroosia, jotka ovat lähtöisin C-hepatiitista.