Aiheuttaako tai parantaako MDMA tinnitusta?

VinkkiJanne
24.5.2019

Olen kuullut, että MDMA saattaa herkistää tinnitukselle. Pitääkö tämä paikkaansa? Sama ongelma koskisi varmaan myös amfetamiinia ja muita sen johdannaisia esim. ADHD:n hoitoon käytettäviä lääkkeitä? Olen myös lukenut artikkelin, jonka mukaan MDMA:lla voisi myös hoitaa tinnitusta. Mistä on kyse?

Aihe ei ole ihan jokapäiväinen, joten meillä ei ollut siitä valmiina tietoa vaan lähdin ottamaan asiasta selvää. Tässä vastaus sen pohjalta, mitä nopeasti aiheesta löysin.

 

TINNITUKSESTA YLEISESTI

Tinnitus ilmeisesti itsessään ei ole sairaus vaan oire jostain muusta ongelmasta, kuten melun aiheuttamasta kuulon alenemasta.

Tinnitusta pahentavia tekijöitä ovat mm. stressi, kiire ja väsymys. Tilapäisesti tinnitusta voivat pahentaa henkinen ja ruumiillinen rasitus, väsymys, tupakointi tai alkoholin käyttö.

Stimulanttien käyttö tuntuisi sopivan hyvin tähän kuormittavien tekijöiden joukkoon ja monessa lähteessä neuvotaankin välttämään stimulantteja kuten kofeiinia, amfetamiinia ja tupakointia. Joissain lähteissä tämä yhdistetään verisuonten supistumiseen.

Päinvastoin tinnitus voi vähentyä vähentämällä stressiä, nukkumalla hyvin ja harrastamalla liikuntaa (lisää stressinsietokykyä).

Joillain lääkeaineilla on ototoksisia vaikutuksia eli ne joko itsessään voivat aiheuttaa kuulonalenemista tai ne voivat pahentaa metelin aiheuttamaa kuulovauriota. Lääkkeestä riippuen kuulonalenema voi mennä ohi lääkityksen lopettamisen jälkeen tai olla pysyvää.

 

STIMULANTTIEN VAIKUTUS TINNITUKSEEN

Vuonna 2001 julkaistussa tapaustutkimuksessa oli ensiapuun tuotu tajuton mies. Hän oli tehohoitoyksikössä muutaman päivän ja sen jälkeen sairaalaosastolla useamman päivän. Kun mies saatiin hereille, hän valitti tinnitusta. Tiedossa ei ollut melualtistusta tai että henkilöllä olisi aiemmin ollut kuulo-ongelmia. Hänen tiedettiin käyttävän huumeita suonensisäisesti ja hänen tiedettiin ekstaasin lisäksi käyttävän ainakin metadonia, tematsepaamia ja kannabista. Yleisemmin mainittiin muidenkin huumeiden kokeilua. Teholle joutumista edeltävänä iltana hän kertoi käyttäneensä ekstaasia ja metadonia.

Kuulokokeessa havaittiin puutetta korkeampien äänien kuulemisessa. Kuulo parani hieman yhden viikon ja sitten kahden kuukauden seurannan jälkeen mutta seitsemän kuukautta myöhemmin paranemista ei enää havaittu. Kuulonalenema aiheutti hänelle ongelmia ainoastaan meluisissa ympäristöissä mutta tinnitus jäi ärsyttämään. Diagnoosiksi määriteltiin ekstaasista johtuva kuulonalenema. Lopussa kirjoittaja spekuloi tarkempia mekanismeja vahingon taustalla. Epäselväksi tapauksen tekee myös se, että henkilöllä oli muiden päihteiden aktiivista käyttöä.
https://doi.org/10.1258/0022215011909332

Vuonna 2002 julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan havaintoja seitsemästä amfetamiinivieroitukseen tulleesta henkilöstä, joilla amfetamiini vaikutti akuutisti heikentävän kuuloa ja kuulo palautui 4-10 päivässä käytön lopettamisen jälkeen. Lähes kaikkien seitsemän henkilön käyttöprofiili oli sen kaltainen, että amfetamiinia on käytetty vähintään viisi vuotta ja katkolle tulon aikaan he käyttivät sitä päivittäin tai lähes päivittäin. Kaikki käyttivät amfetamiinia pillerimuodossa nieltynä. Heillä ei ollut melualtistusta. Tinnitusta oli kahdella. Tutkimuksessa mainittiin, että kuulonalenemaa on havaittu myös impattavien aineita, alkoholia ja heroiinia kroonisesti käyttävillä. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12562108

Vuonna 2009 julkaistussa tapaustutkimuksessa mies oli käyttänyt kokaiinia suonensisäisesti ja kuulo oli äkillisesti ilmeisesti mennyt niin pahasti, että kommunikointi onnistui vain kirjoittamalla. Miehelle annettiin lääkitystä ja kolmantena päivänä kuulo alkoi olla normaali. Tutkimuksessa mainitaan myös muutama muu tapaustutkimus liittyen kokaiinin ja heroiinin käytöstä seuranneisiin kuulo-ongelmiin. Tutkijat arvelevat, että mekanismi vaikutuksen takana liittyisi verenkierrolliseen häiriöön.
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1002/lary.20711

Sitten löytyi myös keskustelufoorumipostauksia, joissa ADHD-lääkkeitä syövällä henkilöllä tinnitus oli helpottunut, koska pystyi viemään keskittymisensä paremmin muualle ja tinnitus jäi taka-alalle. Tietysti jos henkilöllä on tarkkaavuudenhäiriö niin tästä ei ehkä kannata tehdä yleistyksiä henkilöihin, joilla ei ole vastaavaa häiriötä.

 

STIMULANTTIEN VAIKUTUS MELUALTISTUKSEEN

Vuonna 2001 julkaistu kyselytutkimus (494 yliopisto-opiskelijaa) päätyy johtopäätökseen, että tinnitusoireiden ilmenemistä ja kestoa määritteli meluisissa yökerhoissa käymisen yleisyys ja että huumeiden käyttö saattaa pahentaa melualtistuksesta johtuvaa tinnitusta. Kyselyyn vastannaiden käyttämät huumeet yleisimmästä harvinaisimpaan olivat: amfetamiini ja ekstaasi, kannabis, kokaiini, LSD, heroiini, poppers. http://www.noiseandhealth.org/article.asp?issn=1463-1741;year=2001;volume=3;issue=10;spage=53;epage=62;aulast=Meecham

Vuonna 2013 julkaistussa rottakokeessa 37 rottaa jaettiin neljään ryhmään, joista yhdelle annettiin MDMA:ta, yhdelle MDMA:ta melualtistuksen kanssa, yhdelle suolaliuosta ja yhdelle suolaliuosta melualtistuksen kanssa.

Tutkimuksen perusteltavuudessa viitataan tutkimukseen, joidenka mukaan serotoniinilla ja dopamiinilla olisi jotain tekemistä kuulovaurioilta suojelemisessa ja jos MDMA tyhjentää näiden välittäjäaineiden varastoja, niin MDMA saattaisi lisätä kuulovaurion vaaraa. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa oli myös viitteitä, että metelialtistus voisi lisätä MDMA:n haitallisia vaikutuksia.

MDMA:ta annettiin neljänä peräkkäisenä annoksena kahden tunnin välein, jonka oli tarkoitus simuloida ekstaasin käyttöä bilekontekstissa ja joka johtaa korkeampiin kumulatiivisiin annoksiin ja on aiemmissa rottakokeissa todettu johtavan säännönmukaisesti haitallisiin vaikutuksiin. Tulos ei siis välttämättä olisi ollut samanlainen jos MDMA:ta olisi annettu vain kerta-annos. Annosten todettiin olevan vertailtavissa ihmisten annoksiin ja paljon kohtuullisemmat kuin monessa muussa MDMA:lla tehdyssä eläinkokeessa.

Tuloksena oli, että MDMA pahensi melualtistuksen aiheuttamaa kuulovauriota, mutta MDMA yksinään ei auheuttanut kuulonalenemaa. Rottien kuuloelimen värekarvat olivat vahingoittuneet meluryhmässä ja vielä enemmän jos ne olivat saaneet MDMA:ta. Kuulovauriota pidettiin pysyvänä. Yleisemmin kuulovauriosta lukiessani sain sellaisen kuvan että värekarvatkin pystyvät jossain määrin palautumaan. Voi olla, että tässä on kyse terminologiasta, että pysyvä kuulovaurio on tuollaista rakenteellista ja ohimenevä kuulovaurio on sellaista muutamassa päivässä palautuvaa, kuten noissa tapauskertomuksissa.

Tutkijat myös nimesivät useita yhtäläisyyksiä MDMA:n farmakologisissa vaikutuksissa ja kuulonalenemiin liittyvistä farmakologisista korrelaatioista.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3748725/

 

VOIKO MDMA TOIMIA LÄÄKKEENÄ TINNITUKSEEN?

Vuonna 2014 on uutisoitu havainnosta, että traumaperäisestä stressihäiriöstä (PTSD) kärsivien sotaveteraanien tinnitus helpotti jossain määrin, kun he saivat MDMA-avusteista terapiaa stressihäiriöönsä. https://maps.org/news/media/4953-party-drug-link-to-tinnitus-cure

Sotaveteraaneilla epäilemättä voi helposti olla tinnitusta, kun sodassa altistuu pommituksille, yllättäville tienvarsipommeille ja tulitaistelulle. Ensimmäisenä tuli mieleen, että olisiko tässä mahdollisesti kyse siitä, että jos stressi pahentaa tinnitusta ja stressin vähentyminen helpottaa tinnitusta, niin voisiko PTSD:n helpottuminen vähentää henkilön stressitasoja niin, että tinnitus helpottaa sen takia. Asiaa pitäisi siten tutkia henkilöillä, joilla ei ole tällaista stressihäiriötaustaa.

Toisaalta sitten tuossa uutisessa tutkija sanoo, että on löytänyt MDMA:n aivovaikutuksista ja tinnituksen mekanismista jotain yhteyttä. Sitä ei sitten kuitenkaan kerrota, että mitä ne yhteydet tarkemmin ovat.

Ilmeisesti tutkimuksen tekeminen on ollut perusteltua, koska vuonna 2017 on sitten uutisoitu, että ensimmäiset tätä tarkoitusta varten tehdyt kliiniset tutkimukset on aloitettu. https://www.stuff.co.nz/science/90445216/future-of-tinnitus-treatment-could-involve-illegal-party-drug

Tutkimuksessa annettiin MDMA:ta 30 mg tai 70 mg, joista ensimmäisen ei pitäisi aiheuttaa päihtymystä ja jälkimmäinen alkaa jo lähennellä kevytrakenteisen naisen päihdyttävää annosta (80 mg). Sitä ei kerrottu millä perusteella jollekin annetaan jompikumpi annoskoko. Ilmeisesti koehenkilöt eivät kuitenkaan raportoineet euforisoivia vaikutuksia.

Ne, jotka raportoivat saaneensa apua tinnitukseen kertoivat avun kestäneen viikon tai enemmän. Ilmeisesti koehenkilöt raportoivat myös saaneensa plasebosta paljon apua, joten oikean vaikutuksen ja plasebon erottamisessa on varmaan jonkin verran työsarkaa.

Tämäkin oli vain toimittajan kirjoittama uutinen tutkimuksesta, eikä itse asiantuntijoiden kirjoittama tutkimusjulkaisu, joten tämän perusteella ei kannata vielä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Jutussa tutkija ei vaikuta ollenkaan varmalta seuraako tutkimuksesta lääkehoito vaiko enemmänkin parempi ymmärrys tinnituksen mekanismeista. Eri mediat sen sijaan vaikuttavat mielellään tekevän vetäviä otsikoita, että nyt voisi olla tiedossa lääke tinnitukseen.

Tämän uudempia juttuja MDMA:n käytöstä tinnituksen hoidossa en löytänyt.

Tässä kannattaa ottaa huomioon, että kyseessä on ollut vasta ensimmäisen vaiheen kliiniset tutkimukset ja todistettu lääketieteellinen hyöty vaatii kolmannen vaiheen kliinisten tutkimusten läpäisyä.
http://www.laaketutkimukset.fi/laakkeen-elinkaari
http://www.laaketutkimukset.fi/tietoa-laaketutkimuksista/laaketutkimusten-vaiheet

Kolmannen vaiheen kliinisistä lääketutkimuksistakin noin puolet epäonnistuu, joten vaikka ensimmäisen ja toisen vaiheen lääkekokeet olisivat menestyksekkäitä ja lupaavia, niin se ei vielä takaa, että lääketieteellistä näyttöä lääkkeen tehosta kyseiseen tarkoitukseen lopulta löytyisi.
www.appliedclinicaltrialsonline.com/phase-iii-trial-failures-costly-prev...
https://www.nature.com/news/2011/110928/full/477526a/box/1.html

 

LOPUKSI

On aina vähän vaikea tehdä sellainen yleistys, että jollain aineella on positiivinen tai negatiivinen vaikutus, kun se riippuu aina niin monesta asiasta. Kuka käyttää, minkä verran ja missä yhteydessä voi määritellä lopputulosta merkittävällä tavalla. Monessa lääkkeessä on myös niin sanottu ”therapeutic window” eli sopivalla annoksella tietty oire voi helpottua mutta jos ottaa liikaa niin oire voi myös pahentua. Tunnetaan myös niin sanottu paradoksaalinen vaikutus, eli että aineella voi ilmetä tyypillisestä vaikutuksestaan myös täysin painvastaisia vaikutuksia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Paradoxical_reaction

Tässä esimerkiksi tutkimus, jossa rotilla oli tutkittu, että synteettinen kannabinoidi WIN 55,212-2 vaikutti pienellä annoksella täysin päinvastaisesti serotoniinin toimintaan kuin suurempi annos.
http://www.jneurosci.org/content/27/43/11700

Aineen ja annoskoon lisäksi on monenlaisia yksilöllisiä ja ympäristöön liittyviä muuttujia. Kuten aiemmin mainitussa tutkimuksessa todettiin, niin meluisassa ympäristössä MDMA voi heikentää kuuloa ja toisaalta oli näitä tapauskertomuksia, että tarkkaavuuden häiriöstä kärsivällä ADHD-lääkitys voi auttaa selviytymään tinnituksen kanssa, kun saa keskittymistä paremmin ohjattua muualle.

Saan löytämistäni lähteistä sellaisen kuvan, että stimulanttien käytöstä seuraavat huomattavat vaikutukset kuuloon olisivat enemmänkin harvinaisempaa yksilöllistä reagointia kuin säännönmukaisia haittavaikutuksia. Sen sijaan ne voivat lisätä melualtistuksen haitallisuutta kuulolle ja tuota aihetta olisi syytä tutkia naturalistisella käyttäjäpopulaatiolla. Korvatulppien käyttö bileissä on suositeltavaa :)