Myrkytys- ja yliannostusoireet vaihtelevat sen mukaan mitä ainetta on käytetty. Huumeet voidaan jakaa karkeasti elimistöä kiihdyttäviin ja sitä lamaaviin aineisiin.

Amfetamiini ja muut stimulantit ovat elimistöä kiihdyttäviä aineita. Stimulantit nostavat sydämen lyöntitiheyttä, jolloin verenpaine nousee. Henkilö on ahdistunut, kiihtynyt, levoton, euforinen ja usein suuruuskuvitelmien vallassa. Janontunne ja ruokahalu ovat kadonneet. Tilan edetessä kiihtyneisyys johtaa kehon lämpötilan nousuun, elimistön kuivumiseen, rytmihäiriöihin ja kouristuksiin. Tilan pahetessa riski sydämen pysähdykseen kasvaa. Stimulantteja käyttäneen silmäterät ovat laajentuneet. 

Buprenorfiini ja muut opioidit lamaavat elimistöä. Henkilö on usein vetäytynyt, ahdistunut, motorisesti kiihtynyt tai hidastunut. Tarkkaavaisuus, muisti ja arvostelukyky ovat heikentyneet. Yliannostustilanteessa hengittäminen vaikeutuu, henkilö on kivuntunnoton, puhe muuttu sekavaksi tai vaikeutuu ja pulssi hidastuu. Hapenpuutteen seurauksena pienet pupillit muuttuvat suuriksi ja iho alkaa sinertää. Opioidit lamaavat hengityksen, jolloin henkilö vaipuu koomaan. 

Vuonna 2016 Suomessa kuoli huumeisiin 194 henkilöä. Tahattomiin yliannostuksiin kuoli 129 henkilöä. Huumekuolemiksi tilastoidaan tahalliset ja tahattomat myrkytykset sekä kuoleminen huumeiden käytöstä johtuvan mielenterveyden häiriön seurauksena. 

Yleisin huumekuolemia aiheuttava tekijä on buprenorfiinin, bentsodiatsepiinien ja alkoholin yhteiskäyttö. Kuolemat tapahtuvat useimmiten nukkuessa. Riskiä lisää sekakäytön lisäksi kokemattomuus huumeiden käyttäjänä ja mielenterveyden häiriöt. 

Katso SPR:n päivitetyt elvytysohjeet