C-hepatiitista voi parantua. Noin 15-30 % sairastuneista paranee itsestään. Tartunnoista noin 70-80 % kroonistuu, jolloin virus jää pysyvästi elimistöön. Tällöin C-hepatiitti voidaan hoitaa lääkkeillä.

C-hepatiittiin ei ole rokotetta. Sille ei tule immuuniksi. Aiemmin parantunut tai hoidettu C-hepatiitti ei suojaa uudelta tartunnalta eikä estä uuden tartunnan kehittymistä krooniseksi C-hepatiitiksi.

Miten C-hepatiitti etenee?

Taudin itämisaika on noin 1-4 kk. Tartunnan saaneista 15-25 % saa oireisen maksatulehduksen. Etenkin veren välityksellä saatu tauti on useimmiten alkuvaiheessa oireeton. Oireettomilla tauti voi kroonistua jopa useammin kuin niillä, joilla on alkuvaiheessa oireita. C-hepatiittitartunnan jälkeen noin 70-80 % jää viruksen pysyviksi kantajiksi.

Noin 15 %:lle kantajista tulehdus aiheuttaa maksan sidekudoksen lisääntymistä, joka edetessään johtaa kirroosiin ja maksan vajaatoimintaan. Viruksen kantajista 1-3 % saa maksasyövän noin 20-40 vuoden kuluessa tartunnasta.

Maksakirroosi ei parane, mutta C-hepatiitin hoidolla ja muiden riskitekijöiden poistolla sen eteneminen voidaan pysäyttää. Maksakirroosin riskiä lisäävät alkoholin käyttö, miessukupuoli, ikä, samanaikainen B-hepatiitti tai HIV sekä se, kuinka kauan C-hepatiittia on sairastanut. Maksakirroosi lisää maksasyövän kehittymisen riskiä.

C-hepatiitti voi aiheuttaa maksavaurion lisäksi muitakin sairauksia, kuten munuaissairauksia, diabeteksen tai imusolmukesyövän. Yli puolella kroonista C-hepatiitti-infektiota sairastavilla todetaan insuliiniresistenssi, joka lisää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.

Hoidon tavoitteena on hävittää virus pysyvästi ja näin estää maksavaurion syntyminen tai paheneminen. Onnistunut C-hepatiitin hoito vähentää huomattavasti maksasyövän kehittymisen riskiä.